Siirry sisältöön

huhtikuu 6, 2020

Rykmentinpuistoon rakennetaan maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue

”My Town! Maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue” suunnitellaan Uudellamaalla sijaitsevaan Tuusulan Rykmentinpuistoon. Hirsitaloteollisuuden toteuttamaa hanketta varten on Tuusulan tulevan kesän asuntomessualueen välittömästä läheisyydestä varattu kaksi korttelia, joissa rakennusoikeutta on yhteensä 22 000 kerrosneliömetriä. Ala mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 200 perheelle. Kunnallistekniikan puolesta rakentaminen alueella voi alkaa jo vuoden 2021 alussa. My Town! -hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta.

Kuvan ”Noppa”-työ on tuotettu irsirakenteinen kaupunkitalo ideakilpailussa, tekijät Henri Jessen-Juhler ja Liisa Heinonen.

My Town! -hanke edistää hallituksen asettamaa tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, toteaa projektin johtaja, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen.

– Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan tämän vuoden aikana toimintakonsepti hiilineutraalin asuinalueen rakentamiseksi. Hankkeen aikana etsitään ja haetaan hirsitaloteollisuuden kumppaneiksi uusia partnereita, osaajia ja tekniikkaa, joilla tavoitteeseen päästään. – Hiilineutraaliuden lisäksi hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kaupunkirakentamisesta saataisiin entistä käyttäjälähtöisempää ja yhteisöllisempää. Selvityksen tekemisestä vastaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, kertoo Romppainen.

Kuvan ”Hirsi Townhouse” -työ on tuotettu Hirsirakenteinen kaupunkitalo -ideakilpailussa, tekijä Marko Simsiö.

Hiilineutraali rakentaminen kiinnostaa

Viime vuonna käynnistyneen hankkeen alkuvaiheessa kartoitimme yhteensä kahdeksan paikkakuntaa Helsingistä Ouluun, kertoo projektin johtaja Seppo Romppainen. Iloinen yllätys oli, että hankkeellemme tarjottiin alueita kaikilta paikkakunnilta. Tuusulan valintaan vaikuttivat erityisesti sijainti suurten kasvukeskusten läheisyydessä sekä kunnan tarkoitukseen osoittaman alueen kaavan väljyys, kertoo Romppainen. Kaava mahdollistaa kortteleissa monipuolisen rakentamisen pientaloista pienkerrostaloihin. Kortteleissa on lisäksi osittain valmis kunnallistekniikka, joten rakentaminen voi alkaa tarvittaessa nopeasti.

Hirsi on massiivirakenteena kiinnostava materiaali arkkitehtisuunnittelun kannalta, kertoo professori Janne Pihlajaniemi Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä.

– Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikössä on erityisesti Moderni hirsikaupunki -hankkeissa syntynyttä erikoisosaamista kaupunkimaiseen ympäristöön sopivien hirsirakennusten suunnittelusta.

– Nykyaikaisessa teollisessa hirsirakentamisessa on arkkitehtuurin näkökulmasta paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten lähtökohtien lisäksi tässä hankkeessa paneudutaan käyttäjän näkökulmaan ja hiilijalan- ja kädenjälkitavoitteisiin, ja onkin mielenkiintoista selvittää, mitä näiden huomioiminen tarkoittaa hirsiarkkitehtuurin kontekstissa.

Suomalaisille suomalaista elinympäristöä

Hirsitaloteollisuus haluaa tarjota ihmisille nykyistä yhteisöllisemmän ja virikkeellisemmän elämisen tavan nykyisen ahtaan kaupunkiasumisen sijaan, toimialajärjestön puheenjohtaja Marko Saarelainen toteaa.

– Haluamme, että tulevaisuudessa jokaisella suomalaisella on mahdollisuus terveelliseen, turvalliseen ja ympäristöystävälliseen asumiseen, jossa luonto on enintään muutaman sadan metrin päässä kotoa, Saarelainen sanoo.

Saarelainen muistuttaa, että hirsirakenne on pitkäaikainen hiilivarasto. – Hankkeen avulla osoitamme, että hiilineutraali rakentaminen ja yhteisöllinen elämäntapa on mahdollinen myös kaupungeissa. Moderni hirsiarkkitehtuuri soveltuu kokonaisen asuinalueen rakentamiseen kaupunkimaiseen ympäristöön, hän korostaa.

Hirsitalovalmistajat ovat suunnitelleet kaupunkiin sopivia uusia talomalleja ja teknisiä ratkaisuja. Kiinnostus onkin kasvanut niin, että tällä hetkellä Suomessa jo yli neljäsosa pientaloista rakennetaan hirrestä. Hirren käyttö kasvaa vahvasti myös päiväkotien, koulujen ja muiden julkisten kohteiden rakentamisessa.

Kuvan ”Metsäruusun aluerakennuskohde Rovaniemellä” -työ on tehty Moderni hirsikaupunki Lappi -hankkeessa, tekijät Heini Hiukka ja Kati Moilanen.

Kulttuurimaisemaan sopivaa rakentamista

– Tuusulan kunta on tunnettu Tuusulanjärven kulttuuriperinnöstä ja siitä, että meillä voi rakentaa omannäköisensä elämän pääkaupungin ja lentokentän välittömässä läheisyydessä: meiltä löytyy väljempää pientaloasumista luonnonrauhassa, mutta myös entistä monipuolisempia ja yhteisöllisempiä tapoja asua ja elää. Meille on tärkeä olla mukana kehittämässä uudenlaisia ja monipuolisia asumisen mahdollisuuksia. Tilaisuuden siihen tarjoavat kesän 2020 asuntomessut – jo kolmannet koskaan Tuusulassa järjestetyt asuntomessut – sekä tämä yhteinen hanke. Se on luontevaa jatkumoa tulevaisuuden asumisen parissa tekemällemme työlle, toteaa Tuusulan pormestari Arto Lindberg.

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön löytyy tästä linkistä: https://huzza.kuvat.fi/i/ADKHbxPagwT3VQFjvEJR4Y9ns7CBzrUM

Kuvat esittävät mallinnuksia tulevaisuuden hirsirakennuksista. Metatiedot kuvien yhteydessä.

Lisätietoja antavat:

Hirsitaloteollisuus ry: toimitusjohtaja Seppo Romppainen, info@hirsikoti.fi, 050 376 5901

Tuusulan kunta: ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä, tuomo.sipila@tuusula.fi, 040 314 3017